1.2. Digitaalisen nuorisotyön tavoitteet

Digitaalisuus kietoutuu nuorisotyön tavoitteisiin

Digitaalisen nuorisotyön tavoitteet kytkeytyvät aina olemassa oleviin nuorisotyön tavoitteisiin. Ne voivat olla joko yleisesti tiedostettuja nuorisotyön päämääriä tai organisaation omalle nuorisotyölle asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi voimassa olevan nuorisolain (1285/2016) tarkoituksena on:

  1. edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa;
  2. tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista;
  3. tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
  4. edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä
  5. parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.

Nuorisotyön yleisiä tavoitteita voidaan jäsentää monin eri tavoin, mutta toisaalta samankaltaiset päämäärät toistuvat useissa nuorisotyön määritelmissä – hieman eri tavoin jäsenneltyinä. Digitaalisen nuorisotyön kontekstissa nuorisolain nuorisotyölle asettamat tavoitteet voisivat tarkoittaa muun muassa seuraavaa:

  • Osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen: Digitaalista mediaa ja uusia teknologioita hyödynnetään nuorten vaikuttamistoiminnassa joko kasvokkaisessa toiminnassa esimerkiksi erilaisten äänestyssovellusten myötä tai verkkovälitteisesti aloitejärjestelmien muodossa. Nuoria kannustetaan omaehtoiseen mielipiteen ilmaisuun erilaisia verkkomedioita ja -teknologioita hyödyntäen.
  • Nuorten kasvun, itsenäistymisen ja yhteisöllisyyden tukeminen: Vahvistetaan nuorten kykyä mediailmaisuun sekä kehitetään median ja teknologian tulkintataitoja, jotta nuoret osaavat tehdä itsenäisiä ratkaisuja oman kasvunsa ja hyvän elämän tueksi. Tarjotaan digitaalista teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja ja palveluja, joilla edistetään nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään.
  • Harrastamisen tukeminen: Tarjotaan nuorille kasvokkaisia harrastusmahdollisuuksia, joissa huomioidaan nuorten digitaaliset kulttuurit. Tarjotaan harrastuksia myös verkon välityksellä. Hyödynnetään teknologiaa harrastusmahdollisuuksien löytämisessä.
  • Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen: Kavennetaan nuorten digitaalisen osaamisen kuilua mahdollistamalla kaikille nuorille pääsy digilaitteiden ääreen sekä tilaisuus digitaitojen harjaannuttamiseen. Edistetään nuorille digitaalisten palvelujen saavutettavuutta. Tuetaan yhdenvertaista kulttuuria teknologiavälitteisissä harrastuksissa (esim. pelitoiminta).
  • Kasvu- ja elinolojen parantaminen: Hyödynnetään nuoria koskevia tietoaineistoja nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseen tähtäävissä toiminnoissa.

Digitaalinen nuorisotyö ei ole nuorisotyön työmuoto eikä menetelmä, vaan digitaalisuus kietoutuu kaikkiin nuorisotyön osa-alueisiin. Digitaalista nuorisotyötä voidaan tehdä esimerkiksi kulttuurisen nuorisotyön, osallisuustoiminnan, nuorten tieto- ja neuvontatyön, avoimen nuorisotyön, etsivän työn – oikeastaan minkä tahansa nuorisotyön työmuodon piirissä. Tällöin myös digitaalisen nuorisotyön tavoitteet juontuvat nuorten parissa tehtävän toiminnan tavoitteista.

Digitaalinen nuorisotyö ei siis ole muusta nuorisotyöstä ja sen tavoitteista erillistä. Parhaimmillaan digitaalinen nuorisotyö linkittyy saumattomasti osaksi organisaation muuta nuorisotyötä ja sen tavoitteita. Jos organisaatio on profiloitunut vaikkapa seikkailukasvatukseen, heille kiinnostavia toimintoja saattavat olla sellaiset, joissa yhdistyvät ulkoilu ja digitekniikka, eli esimerkiksi digitaalinen kaupunkisuunnistus, geokätköily tai qr-koodeihin perustuva rastirata. Tällöin digitaalisen teknologian käyttö tukee organisaation muiden tavoitteiden toteutumista.

Kipinä ja tavoitteet digitaalisen median ja teknologian käytölle nuorisotyössä voivat kummuta nuorisotyön yleisistä tavoitteista, nuorisokulttuurin ilmiöistä tai digitaalisesta teknologiasta. Digitaalinen nuorisotyö lähtee nuorisotyön tavoitteista esimerkiksi silloin, kun nuorten vaikuttamistoimintaan visioidaan digitaalisia välineitä tai kanavia. Tällöin tavoitteena on vaikuttamistoiminnan tehostaminen tai laajentaminen digitaalisuuden avulla. Nuorisokulttuuriset ilmiöt ovat kimmokkeena digitaaliselle nuorisotyölle silloin, kun nuorisotyössä otetaan käsittelyyn jokin nuorten digitaaliseen kokemusmaailmaan liittyvä ilmiö, vaikkapa tubettaminen. Nuorisotyöllisissä tubettamistyöpajoissa yksi tavoite on kannustaa nuoria itseilmaisuun verkossa. Digitaalinen teknologia itsessään puolestaan saattaa toimia katalyyttina digitaaliselle nuorisotyölle sellaisessa tilanteessa, kun nuorisotyön sisällölliseksi tavoitteeksi asetetaan jonkin tietyn teknologian syvempi ymmärtäminen esimerkiksi maker-toiminnan avulla.

Arjen nuorisotyössä toiminnan tavoitteita ei tule aina mietittyä, eikä se ole tarpeenkaan. Nuorisotyölle on tyypillistä, että käytännön toiminnan tavoitteet muotoutuvat nuorten parissa tehtävässä työssä, prosesseissa. Prosessinäkökulma ei merkitse tavoitteiden asettamisen väheksymistä, mutta siinä korostetaan, että tavoitteet tulevat näkyväksi vasta prosessissa (Kiilakoski, Kinnunen & Djupsund 2015). Tärkeintä on muistaa, että jo pelkästään nuorten innostaminen ja kannustaminen kiinnostumaan digitaaliseen mediaan liittyvistä ilmiöistä tai digitaalisesta teknologiasta on arvokas nuorisotyön tavoite.

Digitaalisuuden kietoutuminen muuhun nuorisotyöhön tarkoittaa samalla sitä, että nuorisotyöntekijän ei tarvitse olla tietotekniikkaguru toteuttaakseen digitaalista nuorisotyötä. Kaikkia sovelluksia ja laitteita ei tarvitse hallita, vaan tärkein työväline on halu ymmärtää digitaalisten kulttuureiden merkityksiä nuorten elämässä. Kaikki nuoret ovat jollakin tavalla osallisia digitaalisissa kulttuureissa, käyttivät he sitten aktiivisesti tai passiivisesti digitaalista mediaa. Jos nuorten parissa työskentelevät haluavat ymmärtää nykyajan nuoruutta, on heidän oltava edes jossain määrin kartalla nuorten digitaalisten kulttuureiden pääpiirteistä.

Viime vuosina teknologinen kehitys on johtanut hyvin nopeasti siihen, että netti kulkee mukana kännykässä ja on läsnä yhä enenevässä määrin myös muissa arjen esineissä. Erityisesti nuorille internet on niin suuri osa jokapäiväistä toimintaa, että heille ei ole tarpeen erotella verkossa tapahtuvaa toimintaa fyysisestä maailmasta. Netti kuuluu erottamattomasti nuoren elämään. Teknologiset kehityskulut ovat muuttaneet nuorten verkonkäyttöä. Siksi myös verkkoon kiinnittyvä nuorisotyö on murroksessa. Verkkonuorisotyö miellettiin pitkään pelkästään verkossa tehtävänä työnä, irrallisena muusta nuorisotyöstä. Sana verkkonuorisotyö mielletäänkin usein kohtaavaan verkkotyöhön, esimerkiksi chat-ohjauskeskusteluun. Tarvitaan uutta terminologiaa, jotta digitaalisen median ja teknologian merkitys osana nuorisotyötä ymmärretään paremmin.

Digitaalinen nuorisotyö elää ajassa. Siksi kaikki kuvaukset sen käytännöistä ja määritelmistä vanhenevat melko nopeasti. Se puolestaan kertoo siitä, että ala on vireä ja elinvoimainen. Digitaalisen nuorisotyön kehittymiseen tulevaisuudessa vaikuttaa moni asia: esimerkiksi teknologinen kehitys, nuorten digitaalisen kulttuurin uudet ilmiöt, nuorisoalan muutokset sekä yhteiskunnan ja talouden yleiset kehityskulut.

Lähteet:

Nuorisolaki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285#...

Kiilakoski T., Kinnunen V., Djupsund R., (2015). Miksi nuorisotyötä tehdään? : tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta. , In: Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja 5Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 169, Humanistinen ammattikorkeakoulu. Saatavissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/106142

Keskustelu

14 kommenttia